Vuoristorataa

22.05.2016

Moro!

Edellisen kirjotuksen jälkeen on ollut todella vaikeaa. Maaliskuun puolenvälin jälkeen olotila on mennyt vuoristorataa, kipeä – terve välillä. Edellinen loistava treeni oli 12.3., josta on jo tovi vierähtänyt. Sen jälkeen on ollut muutamia tehotreenejä, muutamia tuntimäärällisesti ok viikkoja, mutta pääasiassa intensiteetti on ollut aika matala. Ei ole mennyt lähellekään niin IMG_20160521_181838.jpgkuin vielä hetki sitten ajattelin.

Huhtikuun lopulla tauti sitten iskikin ja viimeisen viikon olin jo kunnolla kipeä. Lekurillakin kävin, eikä vielä ainakaan ole tarvetta mykoplasmatesteihin. Toisaalta, silloin 2012 kun sen sairastin, oli se aivan erilainen pöpö. Tuolla viikolla en tehnyt mitään, olin aivan totaalisen väsynyt. Kerran kävin yliopistolla pakollisissa Excel-harkoissa, mutta muuten vain olin kotona. Harvoin flunssa musta vie kaikkea energiaa. Maaliskuun jälkeen myös keho on ollut kokoajan lukossa. Jalat menevät vaan kivikovaksi, eikä oikein suostu aukeamaan. Yleensä tällaista on ollut kauden päätteeksi, onkohan talvi ollut sittenkin liian rankka…

Nyt kahden viimeisen kuukauden aikana on ollut paljon keuhkotuntemuksia, jotka estävät kaiken tehotreenin. Hetken menee hyvin, jolloin alan taas ajamaan ja heti seuraavana päivänä taas oireilee. Lepopäiviä on tullut aivan kauheasti, kuten myös kevyitä lenkkejä. Toivottavasti tällä sairastelulla menisi kerralla ohitse ja pääsisin takaisin treenaamaan. Ainakin toukokuun kisoista voi hylätä toiveet hyvistä suorituksista, kesäkuussa sitten voikin jo sujua ja heinäkuussa vasta Suomessa on isot kisat, joten aikaa on.

Koulun saralla on sujunut ihan hienosti, aivan älytön vuosi ollut! Tälle akateemiselle vuodelle (9/2015-5/2016) tulee 62 opintopistettä (ylitse tavoitetahdin) samalla kun urheilua on tietysti viime syyskuusta lähtien ollut erittäin paljon. Töissäkin olen ollut osa-aikaisena IMG_pg5948.jpgkaiken kaikkiaan 650 tuntia ja työt vaihtuivat täyspäiväisiksi toukokuun alussa. Kandidaatin tutkielma on palautettu ja kypsyyskoe on pian edessä. Tutkielmani oli aiheesta, Suomen valtion joukkovelkakirjat, analyysi valtion korkoriskistä. Tutkielman päämääränä oli määrittää koronmuutosten todennäköisyyksiä Value at Risk menetelmällä ja laskin erilaisia joukkovelkakirjarahoituksen kustannusanalyysejä. Hienoa puuhaa kaiken kaikkiaan! Ekonometrian harkkatyö on myös valmis ja hyväksytty!

Ajotaidon suhteen kaikki vaikuttaa mahtavalta! Edes jotain positiivista vaikeaan kevääseen! Ajan parasta ajoani koskaan, uskallan ajaa huomattavasti kovempaa, vähemmillä jarrutuksilla ja hyppimään maastonmuotojen yli. Stravassa huomaa parhaiten kehityksen, kun pääsee vertaamaan edellisvuoden aikoihin ja etsiä sieltä compare kohdan avulla omat parannuskohdat. Vaikka vauhti on kasvanut, niin ei tunnut siltä, että ajaisi kokoajan limitillä. Ajo tuntuu helpolta ja normaalilta. Vielä on kuitenkin paljon parannettavaa esimerkiksi WC XCO hyppyreiden ja droppien muodossa. Niillä on aika paljon kokoa, joka pelottaa. Viitasaaren XCO radalla on myös valtava Toni Tähden speksaama hyppyri jyrkkään laskuun, on kyllä pelottava härveli.

Pyörälle tein keväällä totaalihuollon. Huolsin kaikki linkun laakerit, takaiskarin myös ja keula sai huollon lisäksi 120 mm ilmajousen. Aluksi en ollut varma, tykkäänkö, vaiko en. Muutamien lenkkien perusteella vaikuttaa loistavalta parannukselta polkukaahaukseen. Toisaalta onkohan se kuinka vertailukelpoista kisamaastojen suhteen.  Ainakin etupää nousi ylös, joten stemmiä saa laittaa alaspäin, jotta hyvä ajoasento säilyy. Talven aikana olen myös hieronut polkemisasentoa erittäin paljon Wattbiken päällä. Olen etsinyt sopii etäisyyttä keskiöstä, sekä satulankorkeutta ja nyt vaikuttaa löytyneen aika sopiva. Ulkona kokeilemalla se vielä selviää, onko asento liian rankka takareisille ja pitääkö vähän muuttaa. Tänä keväänä olen aloittanut myös rengastestit, testailen nyt mitkä renkaat voisivat sopia ajotyyliini, mutta myös kestäisi sitten ajovirheen. Niitä kun väistämättä tulee, joten olisi kiva jos kisa ei olisi aina siinä. Suomalainen kisarata on kuitenkin täynnä teräviä kiviä, joten riskit ovat aika suuret. Nyt vaikuttaa sopiva kumi löytyneen, vielä kun märänkelin testit suorittaisin, pitäisi vaan lähteä sateella ulos :O

Kisakalenteria en ole suuremmin tarkistanut sairastelun myötä, joten suunnitelmat ovat hyvinkin avoimet ja muuttuvat sen mukaan kuinka pyörä kulkee!

Eilen aloitin kisakauden Aulanko MTB:llä. Oli hieno palata taas kisaskeneen, ainakin DSC_0231.JPGvastaanotto oli lämmin! Keli oli myös mahtava ja ratakin, jos ne muutamat suopätkät unohtaa :D Kisa jännitti aika paljon, koska en ole juuri tehotreeniä päässyt tekemään, saati ajamaan kisavauhtia. Jalat olivat aivan betoniin valetut. Tein hyvät lämmittelyt, mutta eihän se koskaan riitä. Ekat puolituntia jalat oli aika rikki, Jukka lähti pitämään vauhtia melkoisesti! Pikkuhiljaa löytyi oma vauhti ja oma porukka. Polkuvauhtini oli hyvää, yllätin ainakin itseni! Olen kovasti koittanut parantaa polkuajoani Suomimaastossa, koska täällä tulee nyt tämä vuosi ajettua. Paljon on vielä työtä edessä, mutta enemmänkin fysiikkapuolella.

Kisan eka kierros oli aluksi kauhea, kun startti on aina kova. Sitten hyvässä ryhmässä pysyi vauhtimme järkevänä ja helppona. Haran Jere oli mukana ryhmässämme, kunnes pitkät polkuosuudet alkoivat. Jeren ajo oli todella hyvännäköistä! Jere myös antoi vinkin mistä polut alkavat ja silloin lisäsinkin vauhtia. Kiitos Jere! Lopun kisaa ajoimme Härgisen ja Ismon kanssa. Riivon saimme heppatallilla kiinni ja lähdimme heti polulla karkuun. Tämän jälkeen olin enemmän tai vähemmän keulassa. Välillä kaipasi apua, mutta taisin olla ryhmästämme vahvin tieosuuksilla. Poluilla en osaa vieläkään ajaa toisen perässä :D

Toisella kierroksella ehdotin Danille, että ajaisimme yhdessä, mutta Danille taisi takaa-ajo olla hieman liikaa ja aloitin pitkiltä poluilta oman matkani maalia kohden. Toinen kierros oli vaikeampi, alkoi jo painaa huomattavasti. Jumiset jalat ovat todella kramppiherkät ja oikea takareisi alkoi kutitella jossain 40km kohdalla. En uskaltanut aloittaa loppukiriä kuin vasta vikoilta poluilta, niiltä synkiltä pätkiltä. Vikat tiet ajoin jo kovaa, niin paljon kuin jaloista oli otettavissa.

Oon kisaan tosi tyytyväinen. En lähtenyt edes ajamaan sijoituksesta tai muusta maineesta. Halusin ajaa hyvän kisan ja pitää hauskaa. Nyt kaikki onnistui. Eroa kärkeen on paljon vähemmän kuin pelkäsin. Nyt on mahdollista saada vielä hyvä kausi aikaiseksi, kunhan treenaa hyvin, kalusto pysyy kisoissa ehjänä ja itse terveenä. Töitä on luvassa reilusti kesän aikana ja konttorilla joku on kokoajan kipeänä. Toivotaan parasta.

IMG_7346.JPG

Kuvat (c) Juha Reinikainen / Tawast Cycling Club

Lisää ajokuvia: Kuva | Kuva | Kuva |

Merida ja SRAM on tuonut kaikkea jännää meille maastopyöräilijöille ostettavaksi. RockShoxilta tulee uusi SID, jossa on uusi runko ja mainio Charger vaimennin. Keula on tullut jäykemmäksi ja keventynyt myös. SRAM XX1/X01 Eagle on jo aivan järjetön! 12 vaihdetta, 10-50 takapakka! Itse voisin laittaa siihen 42 eturattaan ja silti välitykset riittäisi Alpeillakin. Uusi eturatas ja kammet, eturatas sopii nykyiseen 11sp 1X SRAM vaihteistoon.

Meridalta tulee ensi vuodeksi uusi Big.Nine jäykkäperä! 900g runko, uusi geometria ja älyttömän hieno! Tietääpähän mihinkä säästää :) Myös 96 täpäri uudistuu hieman… :) Big.Trail on 27.5+ renkailla oleva jäykkäperä, oliskohan hyvä syksypyörä :) Tarvinnee vaihtaa isompaan asuntoon…?

d7e3eaab70bc2c650f872e0284f5f43fb9e1ca252.jpeg

Kausi jatkuu ensi viikolla Korsossa. Sitä ennen ei suuria kerkiä tekemään, mutta ainakin palautumaan ja yhden hyvän treenin toivottavasti!

-Perttu

18.01.2017Tiimipäivä
14.01.2017Tämä oli Manse Epic vol 2
10.01.2017Uusi vuosi, uusia kujeita ja vanhoja haasteita
05.12.2016Synkkä syksy
04.10.2016Tämä oli Manse Epic - Ojala, Pessi & Pärssinen
30.08.2016Kolmiodraama - 12 kk pyöritys
18.07.2016Medilaser MTB Weekend
04.07.2016Tahko MTB kisaraportti ja kotiin viemiset
30.06.2016Flipperi - kohti Tahkoa
22.05.2016Vuoristorataa

Siirry arkistoon »