Kolmiodraama - 12 kk pyöritys

30.08.2016

Moro!

Blogi on elänyt hiljaiseloa kauan, mutta on kai siihen hyvä syykin ollut. Arki on ollut niin hektistä, ettei sitä jaksa enää kotona naputtaa tietokonetta, saati kerrata vaikeita hetkiä. Kerrataan kuitenkin kuulumiset, seikkailut ja kommellukset pidemmältä aika väliltä.

Blogin kuvat ovat Tarja Kivirinnan ottamia XCO:n SM-kisoista

2. syyskuuta 2015 aloitin viimeisimmän kerran työt. Jatkoin samoja työtehtäviä, samassa työpaikassa kuin 2014 tein. Tein viime synksyn ja talven aikana yleensä 15-20 tuntia viikkoon, eli siis suurin piirtein puolta päivää. Jatkoinkin suoraan kesätöihin siitä toukokuun alusta ja lopetin viime viikon keskiviikkona. Olin siis 12 kk töissä osa- ja täyspäiväisesti. Katselin vielä lopuksi statistiikat tuolta ajalta ja työaikaa kertyi 1200 tuntia. Aivan sairaasti! Paljon olen kuullut kummastelua ja kommentointia työmäärästäni, arjestani, tavoitteistani ja oikeastaan kaikesta mihin olen ryhtynytkin. Osa on ollut kannustavaa, ihailevaa ja ehkä myös kadehtivaa, mutta aina on jotain negatiivista. En edes niitä itse muista, keskityn vain positiivisiin asioihin.

IMG_9281.JPG

Sain myös kandidaatin tutkinnon paketoitua kesällä ja heinäkuussa sain paperit käteen. Mahtavaa! Kandidaatin tutkielmani oli erittäin laaja, monimutkainen ja kunnianhimoinen. Omat intressit löytyivät ja tavoitteeni olivat kovat. Siitä onkin ollut rakentavaa keskustella, vaikka aihe on osalle etäinen ja vaikea.

Töissä kesä meni aika nopeasti, eikä uskoisi olleensa taas neljä kuukautta täyspäiväisesti töissä. Työtehtävät olivat joka toinen päivä asiakaspalvelua ja joka toinen päivä muita käsittelytöitä. Asiakaspalvelussa pääsin haastamaan omaa osaamistani, vaikkei kyseessä ollutkaan kauppistyöt vaan usein erittäin arat ja vaikeat asiat. Työ vaati huomattavaa ongelmanratkaisukykyä ja suunnitteluvalmiuksia. Kaiken lisäksi meidän asiakaspalvelua mitataan automaattisella palautejärjestelmällä, jonka myötä niin positiiviset kuin negatiivisetkin palautteet tulevat tarvittaessa tietoon. Onnistuin työtehtävissäni erinomaisesti ja omat ratkaisuni täyttivät usein kaikkien osapuolten tavoitteet, olen ylpeä työstäni ja aikaan saannoksistani! Palveluni asiakaspalvelua mittaava tunnusluku oli 83,3 kun asteikko on -100 - 100. 

IMG_9176.JPGIMG_9177.JPG

Nyt on helppo todeta myös seuraavaa. Kuormitus oli liian suurta ja väsyin. Selvisin helposti töistä ja opiskeluista, mutta urheilu alkoi heinäkuussa kärsiä. Maaliskuun jälkeen olin pitkään puolikuntoisena, flunssaa pyöri kehossa koko ajan ja 2 kk aikana jäi valtavasti treenejä tekemättä. Nyt voi myös todeta, ettei kunto riittänyt myöhemmässäkään vaiheessa kautta kunnolliseen kilpaurheiluun, koska treenit jäivät tosiaan tekemättä. Tuon vaikutuksen huomaa nyt syksyllä. Kokonaiskuormitus on ollut kovaa ja kun viikonloppuna ajaa kilpaa, menee arki käytännössä ensin kisaviikonlopusta palautumiseen ja kaikkina päivinä koittaa vain palautua työpäivästä. Kerran viikkoon on yleensä voinut tehdä treenin ja siitäkin palautuminen on ollut kortilla. Jälkiviisastelu ei ole kaikista fiksuinta vaan analysointi on olennaisinta. Nyt kun miettii, niin montaa asiaa on vaikea tehdä eri tavoin. Oikeastaan kaikki mahdollinen resurssien puitteissa on tehty, mutta unelmamaailmassa olisi vielä tehtävää.

Tänä syksynä en ole töissä, koska jo nyt täytyy palauttaa opintotukia, eli kannustin vaikutus lisätöistä saatavilla tuloilla on huono. Opintoja tulee olemaan reilusti, joten todennäköisesti rasitusta tulee olemaan kuitenkin paljon.

Jos nyt kuitenkin miettii edellistä 12 kuukautta taaksepäin, niin tuskin kauheasti muuttaisin mitään. Aina voi tehdä paremmin, mutta olemassa olevalla kombinaatiolla sain mielestäni aika hyvän lopputuloksen. Työnantaja oli erittäin tyytyväinen työsuoritteisiini, sain erittäin hyvän kandidaatin tutkielman ja olen oppinut itsestäni paljon. Kohti uusia haasteita siis! Tänä akateemisena vuonna olisi tarkoitus tahkota mahdollisimman pitkälle kaikki loput kurssit, joita aion suorittaa vielä. Väkisinkin niitä jää vielä seuraavalle kuudennellekin vuodelle, mutta toivottavasti mahdollisimman vähän.

IMG_9340.JPGIMG_9341.JPG

Mitä sitten urheilun saralla on tapahtunut?

Olen ajanut edellisen kirjoituksen jälkeen XCO:n ja XCM:n SM-kisat, Jämi84-MTB ja Finlandia MTB. Ei tainnut unohtua mitään. Nämä kaikki neljä meni enemmän tai vähemmän mönkään. Osa syy oli se, miksi en ole kirjoittanut.

Korson XCO SM-kisoissa oli mahdollisuus ajaa hyvä ajo, mutta selkä antautui kahden kierroksen jälkeen ja neljä viimeistä olivat enemmän tai vähemmän kärsimistä. Tämän jälkeen oli Jämin kisa, johon lähtökohdat oli ihan hyvät. Siellä oli teknistä härdelliä ennen lähtöä ja jouduin käymään autolla vielä 10min ennen starttia. Olinkin lähdössä 10 sek ennen starttia. Aika suoritus! Kisa meni Jämillä kuten ennakoin, ratkaisevaan paikkaan ei ollut tarvittavia watteja, eli Vatulan nousussa tipuimme Heinikaisen Jarin kanssa porukasta ja tätä ryhmää ajoimme pitkään kiinni. Johdin pääasiassa takaa-ajoa ja saimme pääjoukon kiinni lopulta noin tunti ennen maalia? Kärjessä oli Kangaskokko yksin ja Valtteri taisi olla myös irti. Loppuosalla takaa-ajon rasitus painoi ja tipuin toisen kerran porukasta ainoassa isossa nousussa. Siitä sitten loppuun minkä pääsi. Sijoitus oli ihan tason mukainen.

Finlandia MTB:ssä selkä kesti 40 min ajamista ja sitten oli pakko lopettaa. Ajoin ekan kierroksen loppuun, mutta sen enempää ei ollut. Tosi masentava kokemus!!

XCM SM-kisaan odotin, että saisin hyvän kisan alle. Selkää ja muita kipeitä osia kehosta teipattiin, hoidettiin, murjottiin ja venytettiin. Selkä tulikin viimeisteltyä kylmäsprayllä yllättävän hyväksi, mutta tällä kertaa iski flunssa. Flunssaa tuli väisteltyä erittäin pitkään, mutta aina se vaan ei onnistu. Huomasin jo lämmittelyssä, että tänään ei suju. Vauhtia ei ollut myötä- eikä vastatuuleen. Kisan alussakaan ei kulkenut ja oli tuskanhiki. Keskeytyksen jälkeen oli vilu ja kaikkialta kolotti. Helppo oli huomata olevansa kipeenä ja varsinkin kun autoa ajoi. Valitettava takaisku ja taas ärsytti.

IMG_9430.JPGIMG_9431.JPGIMG_9432.JPG

Nyt on kausi aika lailla ehtoo puolella ja intoa on enemmänkin syyslenkkeihin. Lamminpään maraton kiinnostaa vielä, mutta saapa nähdä. Pyörä pitäisi laittaa myyntiin, jotta saa uusia leluja ensi vuodeksi. Jos tällä perusteella innostuit, laita viestiä!DSC_0631_2.jpg

Pari viikkokisaa olen ajanut arkena ja niissä on mennyt varsin hyvin. Kisat ovat ”vain” 40 min pitkiä ja yleensä ne ajetaan enemmän tai vähemmän täysiä alusta loppuun. Noiden kisojen perusteella sitä onkin kuvitellut, että kisoissakin sujuisi paremmin. Arkena on tullut ajettua tosi hienoja lenkkejä ja kerran vedettiin Joonaksen ja Stefun kanssa mahtava Roineen kierto. Vielä on intoa syyslenkkeihin, uusien reittien kartoittamiseen ja eeppisiin seikkailuihin. Katsotaan mitä kaikkea keksitään! Mutta ainakin tämä työviikko on lepoa ja viikonloppuna aikaisintaan pyörän päälle.

Ensi viikolla tulee seuraava kirjoitus, johon on koottu mielenkiintoisia uutuuksia ja ensikokemuksia Sealskinz vettähylkivistä hanskoista ja Garmin Edge 820 bundlen tuotteista. 

-Perttu

18.01.2017Tiimipäivä
14.01.2017Tämä oli Manse Epic vol 2
10.01.2017Uusi vuosi, uusia kujeita ja vanhoja haasteita
05.12.2016Synkkä syksy
04.10.2016Tämä oli Manse Epic - Ojala, Pessi & Pärssinen
30.08.2016Kolmiodraama - 12 kk pyöritys
18.07.2016Medilaser MTB Weekend
04.07.2016Tahko MTB kisaraportti ja kotiin viemiset
30.06.2016Flipperi - kohti Tahkoa
22.05.2016Vuoristorataa

Siirry arkistoon »