Tämä oli Manse Epic - Ojala, Pessi & Pärssinen

04.10.2016

Kerrotaanpa pieni tarina. Tampereella asuu kummallista porukkaa, joilla on vieläkin kummallisemmat harrastukset. Lauantaina pyöräseuran vuosikokouksesta rullasuksilla palannutta Perttua odotti yllätys. Supernopea Joonas oli laittanut viestiä, huomenna lenkille, eräs Ojala on tulossa mukaan. Alkuun vaikutti, että tämä keikka kannattaa passata. Sanat Lamminpää, Ojala ja Pessi aiheutti assosiaation valtavasta nöyryytyksestä. Kuitenkin samalla puhuttiin oikeasta maastopyöräilystä, tästä maailman kiistellyimmästä termistä. Toisaalta rento vauhti ei sopinut asiayhteyteen ollenkaan. Saman tien alkoi imartelu, että tarvittaisiin ensiluokkainen opas Kauppiin ja Kyötikkälään. Nyt oli koukku syvällä kurkussa, eikä enää voinut laistaa. Kauppi plus kovat ajomiehet, tuo täydellinen kombinaatio. Lupasin, että treffataan Naistenlahden voimalla ja miehet ajavat alle joko 400W aven lämmöt tai ottaa 20kg repun selkään.

Naistenlahden voimalla tapasi kolme karpaasia. Eräs heistä oli moninkertainen Suomenmestari Henri ”Fantom” Ojala, tulevaisuuden suurmestari Joonas ”raastolima” Pessi ja paikallinen shamaani Perttu. Kolmen kopla oli kaikki erilaisilla taktiikoilla liikkeellä. Henkka oli jättänyt parran, jolla saadaan tunnetusti suorituskykyä parannettua, Joonaksella alkoi takatukka jo rehottaa ja minulla oli vain paripäivää vanha sänki. Henkalla oli hissitolppa, Joonaksella pehmopyörä ja minulla kisakalusto. Kaikilla oli vain yksi pullo mukana ja liikaa vaatetta päällä.

Alkuperäinen suunnitelma heitettiin aika pian Ilveksen futisjengille ja oli aika tutustua tamperelaisten termien mystiikkaan. Päivän termit olivat röllipolku, keskiketterä ja raastolenkki. Ensi muilutettiin Kauppia ympäri, ylös-alas. Porukka pysyi kasassa ja vaikutti tasaväkiseltä. Hymy oli herkässä, kun retkikunta kahlasi läpi Kaupin kaikki kivikot ja raivatut reitit. Myöskin Seinä koettiin.

Retkikunta jatkoi keskiketterää kohti Kyötikkälää. Matkalla puolisotilaallinen seurue kävi tekemässä kunniaa Marsalkka Mannerheimille. Laskun alla kuului jonkin sortin huutoa, mutta lisää oli tulossa. Fantom oli pääsemässä vauhtiin. Ajomies on erimies, hän ei tarvitse tutustumisajoja, hän vain ajaa. Siirryimme kohti Linnainmaata ja seuraavia laskuja. Siellä alkoi jo tuntua, että kohta tullaan ohitse ja kovaa. Ei tultu vielä…

Seurue vaihtoi hieman rennommalle vaihteelle ja ajeli mukavasti Kyötikkälään, jossa tutustuttiin XCO-Mekkaan. Ajoimme parhaat XCO-osat ja siirrymme DH-pätkälle. Täällä Fantom oli kotonaan: ”Joo, kyllähän tosta menee helposti”. Minut pistettiin kuitenkin kärkimopoksi, mutta jarrut oli kyllä parempi pitää auki tai ohitus olisi vääjäämätön. Hissitolppasankari veti laiturihyndestä ja me (tekosyy)kuskit otimme pienemmät sivupomput. Alhaalla oli fiilis katossa, ”kohta saadaan pullaa!” Siirryimme samaa reipasta matkavauhtia kohti harjun toista päätä. Fantom ei antanut periksi ja tuli kuin leijona takapyörässä kiinni ja Joonas odotti pientä nikahdusta, jotta pääsee niittaamaan oppaan kahtia.

Kello oli vajaa kaksi iltapäivällä, maha oli täynnä paahtopaistileipää ja limpparia. Kiitos Henrille! Koska renkaankorjaajan syndroomasta ei pääse muulla eroon kuin ajamalla reippaammin, tuli taas sykettä nostaa kohti ylärajaa. Ekassa nousussa kaikilla painoi, mitä lie tapahtunut. Harjun kivikossa ei ollut vielä parasta vauhtia, eikä oikein tilanteitakaan. Kivikkomättöä oli kuitenkin vielä tarjolla. Teimme vielä taktisen valinnan, annetaan Fantomin näyttää meille, kuinka Isäntä ajaa pyörällä. Pitkäjärven DH:ssa hän sitten näytti. Aivan mieletöntä heittoa, joka todistaa sen, ettei kotietu välttämättä auta ollenkaan. Ajoimme vielä muutaman Kaukajärven polun, jonka jälkeen alkoi muilutus kohti Lamminpäätä. Itse lintsasin Viinikassa kohti kotia, suihkua ja jääkaappia.

Tämä oli Manse Epic.

Vauhtimme ei ollut reipasta, se oli (minulle) kovaa. Muunnellun totuuden puhuminen tunnetaan Tampereella nimellä suttupuhe. Myöskin lenkki, jolla on mukana vähintään kaksi kovaa kuskia, muuttuu saman tien raastolenkiksi. Kauppi on kivinen ja röllipolku on parasta. Maastopyöräilijän Pyhä Kolminaisuus myös täyttyi, koska aurinko paistoi koko iltapäivän kovaa ja korkealta. Tämä päivä oli täydellinen kaikin puolin.

Perttu kiittää, kuittaa ja kumartaa.

IMG_20160929_134929.jpg

27.04.2017Twitter - Twiitit omalla sivulla
03.05.2017Kevät tuli!
18.01.2017Tiimipäivä
14.01.2017Tämä oli Manse Epic vol 2
10.01.2017Uusi vuosi, uusia kujeita ja vanhoja haasteita
05.12.2016Synkkä syksy
04.10.2016Tämä oli Manse Epic - Ojala, Pessi & Pärssinen
30.08.2016Kolmiodraama - 12 kk pyöritys
18.07.2016Medilaser MTB Weekend
04.07.2016Tahko MTB kisaraportti ja kotiin viemiset

Siirry arkistoon »